Datakeskuksen riskienhallinta alkaa turvallisuudesta

Monikerroksinen lähestymistapa datakeskusturvallisuuteen

Datakeskuksista on tullut yksi digitaalisen yhteiskunnan tärkeimmistä perusrakenteista. Tekoälyn nopea yleistyminen, pilvipalveluiden kasvu, esineiden internet (IoT) ja jatkuvasti kasvavat datamäärät lisäävät datakeskusten merkitystä entisestään. Samalla niiden energiantarve, kapasiteettivaatimukset ja turvallisuushaasteet kasvavat.

Datakeskusten omistajien ja operaattoreiden onkin tarkasteltava turvallisuutta kokonaisuutena, jossa fyysisen turvallisuuden, kyberturvallisuuden ja operatiivisen jatkuvuuden on toimittava saumattomasti yhteen.

Fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden yhdistäminen

Kyberturvallisuus saa usein eniten huomiota datakeskuksista puhuttaessa, eikä syyttä. Datakeskusten tehtävänä on tallentaa, käsitellä ja siirtää valtavia määriä liiketoimintakriittistä dataa, mikä tekee niistä houkuttelevia kohteita monenlaisille uhille.

Turvallisuutta ei kuitenkaan voida rakentaa yksinomaan ohjelmistojen, palomuurien tai salaustekniikoiden varaan. Fyysiset turvallisuusratkaisut ovat yhtä tärkeä osa kokonaisuutta. Erityisesti Euroopassa turvallisuusvaatimuksia ohjaavat myös sääntelykehykset, kuten NIS2-direktiivi, joka korostaa kriittisen digitaalisen infrastruktuurin kokonaisvaltaista riskienhallintaa.

Todella turvallinen toimintaympäristö syntyy monikerroksisesta turvallisuusmallista, jossa kulunvalvonta, videovalvonta, ympäristön suojaus, henkilöstöprosessit ja kyberturvallisuustoimenpiteet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Fyysisessä turvallisuudessa parhaat käytännöt perustuvat edelleen niin sanottuun "ulkokehältä sisäänpäin" -ajatteluun. Tavoitteena on tehdä luvattomasta tunkeutumisesta mahdollisimman vaikeaa sekä rajoittaa liikkumista turvallisuusalueiden sisällä, mikäli pääsy alueelle onnistuu.

Biometriset tunnistusratkaisut vahvistavat turvallisuutta

Biometriset tunnistusmenetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa korkean turvallisuustason datakeskuksissa. Sormenjälki- ja iiristunnistusratkaisuja käytetään sähköisen kulunvalvonnan tukena, ja niitä täydennetään usein videovalvonnalla sekä analytiikalla esimerkiksi perässäkulun estämiseksi. Samalla tekoälypohjainen videovalvonta kehittyy nopeasti. Modernit analytiikkaratkaisut voivat tunnistaa poikkeavaa käyttäytymistä, havaita luvattomia kulkuyrityksiä ja tukea turvallisuushenkilöstön päätöksentekoa entistä tehokkaammin.

Turvallisuus myös palvelinkaappitasolla

Yhteiskäyttöisissä datakeskuksissa, joissa useat asiakkaat sijoittavat omat palvelimensa samaan ympäristöön, turvallisuusvaatimukset ulottuvat yhä useammin yksittäisten palvelinkaappien tasolle. Asiakkaat odottavat mahdollisuutta hallita pääsyä omiin laitteistoihinsa sekä saada tarvittaessa käyttöönsä erillistä videovalvontaa ja tarkkaa tapahtumalokitietoa. Tämä korostuu erityisesti toimialoilla, joilla käsitellään arkaluonteista tietoa tai joiden on pystyttävä osoittamaan turvallisuuden toteutuminen auditoinneissa ja sertifioinneissa.

Turvallisuusteknologia on muutakin kuin laitteita

Turvallisuusratkaisujen kehitys ei enää perustu pelkästään kameroihin, lukijoihin tai muihin laitteisiin. Merkittävä osa kehityksestä tapahtuu ohjelmistoissa, automaatiossa ja analytiikassa. Älykkäät turvallisuusjärjestelmät tuottavat jatkuvasti dataa, jonka avulla voidaan havaita poikkeamia, ennakoida riskejä ja tehostaa toimintaa. Datakeskusoperaattorit hyödyntävät yhä enemmän reaaliaikaista dataa sekä turvallisuuden että liiketoiminnan jatkuvuuden kehittämisessä. Asiakkaat odottavat myös aiempaa enemmän läpinäkyvyyttä turvallisuuden toteutumisesta, palvelutasoista ja toimintavarmuudesta.

Analytiikka siirtyy lähemmäksi tapahtumapaikkaa

Turvallisuusjärjestelmien analytiikkaa suoritetaan yhä useammin suoraan päätelaitteissa, kuten kameroissa. Kun dataa käsitellään siellä, missä se syntyy, järjestelmät pystyvät reagoimaan nopeammin ja siirtämään verkkoon vain olennaisen tiedon. Tämä vähentää tiedonsiirtokuormaa, parantaa vasteaikoja ja mahdollistaa järjestelmien tehokkaamman skaalautumisen. Erityisesti reunadatakeskusten yleistyessä hajautettujen turvallisuusratkaisujen merkitys kasvaa.

Datakeskusten muuttuvat toimintamallit

Oikea tasapaino automaation ja ihmisen välillä

Tekoälyn, automaation ja robotiikan käyttö datakeskuksissa lisääntyy nopeasti. Ratkaisuja hyödynnetään esimerkiksi ympäristöolosuhteiden seurannassa, videovalvonnassa, poikkeamien tunnistamisessa ja kunnossapidon tukena. Automaatio voi vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa toimintavarmuutta. Ihmisen rooli säilyy kuitenkin edelleen keskeisenä. Vaikka teknologia kehittyy, monet häiriötilanteet liittyvät edelleen prosesseihin, toimintamalleihin tai inhimillisiin virheisiin. Siksi koulutus, harjoittelu ja selkeät toimintamallit ovat edelleen tärkeä osa turvallisuusstrategiaa.

Turvallisuus räätälöidään yhä tarkemmin

Datakeskusten asiakkaiden turvallisuusvaatimukset vaihtelevat merkittävästi. Yhteiskäyttöisissä datakeskuksissa turvallisuudesta on tullut tärkeä kilpailutekijä. Asiakkaat odottavat omiin tarpeisiinsa räätälöityjä ratkaisuja, kuten palvelinkaappikohtaista kulunvalvontaa, erillistä videovalvontaa ja yksityiskohtaista raportointia. Sama ajattelutapa hyödyttää myös yritysten omia datakeskuksia, joissa kaikkein kriittisimmät järjestelmät voidaan suojata muita alueita korkeammalla turvatasolla.

Toimintavarmuutta usean toimipaikan ympäristöissä

Monet organisaatiot hyödyntävät nykyään useita datakeskuksia sekä pilvipalveluita samanaikaisesti. Tällaisissa ympäristöissä standardoidut turvallisuusprosessit ja yhtenäiset teknologiaratkaisut helpottavat hallintaa, parantavat toimintavarmuutta ja mahdollistavat turvallisuuden yhdenmukaisen toteuttamisen eri kohteissa. Toimintavarmuutta haastavat nykyisin myös energiaverkkoihin, tietoliikenneyhteyksiin ja toimitusketjuihin liittyvät riippuvuudet, joiden merkitys on kasvanut datakeskusten koon ja tehotiheyksien kasvaessa.

Kumppanuuksien merkitys korostuu

Datakeskusten kasvu jatkuu voimakkaana tekoälyn, pilvipalveluiden ja digitalisaation vauhdittamana. Kansainvälisten arvioiden mukaan datakeskusten sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, ja tekoäly on merkittävin kasvua vauhdittava tekijä. Turvallisuutta ei enää voida tarkastella yksittäisten uhkien tai teknologioiden näkökulmasta. Tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa fyysinen turvallisuus, kyberturvallisuus, operatiiviset prosessit ja liiketoiminnan jatkuvuus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Oikeiden kumppanien avulla datakeskusten omistajat ja operaattorit voivat hallita tätä monimutkaisuutta sekä varmistaa, että turvallisuusratkaisut tukevat liiketoimintaa koko datakeskuksen elinkaaren ajan.