Vuonna 2026 turvallisuusjohtajat tasapainottelevat ennennäkemättömän monimutkaisessa toimintaympäristössä: uhkakuvat kehittyvät, uusia teknologioita otetaan käyttöön ja odotukset kasvavat tehdä enemmän entistä rajallisemmilla resursseilla. Hyvä uutinen on, että eri toimialoilla organisaatiot alkavat yhtyä joukkoon hyväksi todettujen strategioiden äärelle, jotka auttavat rakentamaan entistä kestävämmän ja tulevaisuuteen valmiin turvallisuusstrategian.

Vuoden 2026 Globaali teknologiaraportti, kumppanien näkemykset sekä käytännönläheiset toimintamallit muodostavat pohjan seuraaville turvallisuusstrategioille, joita organisaatiot priorisoivat vuonna 2026 – ja joihin sinun kannattaa keskittyä seuraavaksi.

1. Hyödynnä tekoälyä siellä, missä se on jo kypsää – ja pilotoi generatiivista tekoälyä tavoitteellisesti

Tekoäly ei ole turvallisuudessa enää kokeiluvaiheessa. Itse asiassa jo 70 % organisaatioista hyödyntää tekoälyä turvallisuusratkaisuissaan¹.

Tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevat tekoälysovellukset ovat¹:

• Esineiden tunnistus (36 %)
• Tunkeutumisen ja oleskelun tunnistus (35 %)
• Henkilölaskenta (27 %)
• Poikkeamien tunnistus (26 %)
• Ajoneuvojen tunnistus sekä nopeuden ja suunnan analysointi (24 %)

Samaan aikaan kiinnostus generatiivista tekoälyä kohtaan kasvaa nopeasti. Yli 90 % organisaatioista kertoo olevansa joko selvästi tai jossain määrin kiinnostunut¹ GenAI:n hyödyntämisestä muun muassa automatisoidussa uhkien tunnistamisessa, videotiedon haussa, raporttien tuottamisessa sekä järjestelmien käytössä luonnollisen kielen avulla.

Näin sisällytät tekoälyn osaksi turvallisuusstrategiaasi vuonna 2026
Panosta entistä vahvemmin tekoälyyn siellä, missä se tuottaa jo todistettua arvoa, ja pilotoi generatiivista tekoälyä vain silloin, kun liiketoimintaperuste on selkeä.

Nopeat ja vaikuttavat kehitystoimet, joihin kannattaa keskittyä:

• Videoanalytiikka ja oleskelun tunnistus alueiden reuna-alueilla
• Poikkeamien tunnistus aukioloaikojen ulkopuolella ja epätavalliset kulkutapahtumat
• GenAI-pohjainen videohaku: hyödynnä generatiivisen tekoälyn kykyä ymmärtää kuvia ja kontekstia lähes minkä tahansa ilmiön seuraamiseen – aina asiakaskokemuksesta (“Ilmoita, jos jonossa on yli kolme asiakasta”) työpaikan turvallisuuskysymyksiin (“Onko havaittavissa työturvallisuusmääräysten rikkomuksia?”)

2. Tee pilvi- ja hybridiratkaisuista turvallisuusarkkitehtuurin perusta

Pilvipohjaisten turvallisuusteknologioiden käyttöönotto kiihtyy. Vaikka tällä hetkellä 18 % organisaatioista toimii täysin pilvipohjaisesti, osuuden odotetaan kasvavan 34 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana¹.

Pilviratkaisuja jo hyödyntävistä organisaatioista¹:

• 68% käyttää pilvipohjaista videovalvontaa
• 64% käyttää pilvipohjaista kulunvalvontaa 
• 30% käyttää pilvipohjaista murtoilmaisua

Keskeiset ajurit ovat selkeitä: keskitetty hallinta, parempi tehokkuus ja järjestelmien helpompi ylläpito.

Näin otat hybridi­turvallisuusmallin käyttöön vuoteen 2026 mennessä:
Hyödynnä pilveä siellä, missä se mahdollistaa keskitetyn hallinnan, etätoiminnot ja datapalvelut, ja käytä hybridimalleja silloin, kun paikalliset järjestelmät ovat edelleen tarpeen.

Käytännön seuraavat askeleet:

• Dokumentoi nykyiset paikalliset turvallisuusjärjestelmät
• Tunnista seuraavat 1–2 työkuormaa, jotka voidaan siirtää pilveen (esimerkiksi etäkohteet tai videodatan tallennus)
• Laadi 3–5 vuoden hybridi-/pilvipohjainen etenemissuunnitelma yhteistyössä IT:n kanssa

3. Yhdistä sensorit ja monisensorinen video turvallisuuden, vaatimustenmukaisuuden ja operatiivisen toiminnan tueksi

Turvallisuusjärjestelmät kehittyvät murtoilmaisusta kohti laajempia havainnointialustoja. Tällä hetkellä 61 % organisaatioista on jo integroinut kehittyneitä sensoreita osaksi turvallisuusympäristöään¹.

Suurinta kasvua nähdään tilojen käyttöasteen seurannassa (32 % käytössä / 34 % suunnitteilla¹) sekä ilmanlaadun valvonnassa (40 % käytössä / 35 % suunnitteilla¹). Tämä heijastaa muutosta, jossa turvallisuusdataa hyödynnetään yhä enemmän tilankäytön optimointiin, vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi.

Muita yleisiä sensorien käyttökohteita ovat¹:

• Lämpötilan ja kosteuden seuranta (58 % käytössä / 31 % suunnitteilla)
• Savun ja höyryn (vapen) tunnistus (55 % käytössä / 24 % suunnitteilla)
• Melutason tunnistus (37 % käytössä / 17 % suunnitteilla)

Tekoälyn ja analytiikan ansiosta kamerat toimivat yhä useammin tehokkaina monisensoreina, jotka tunnistavat savua, ihmisjoukkoja, ympäristöpoikkeamia ja paljon muuta ilman erillistä laitteistoa jokaiselle signaalille.

Näin hyödynnät sensoreita ja tekoälyä turvallisuusjärjestelmiesi kehittämisessä vuonna 2026:
Ympäristön instrumentointi on nyt käytännössä mahdollista. Hyödynnä sensoreita ja tekoälypohjaista videota parantaaksesi turvallisuutta, vaatimustenmukaisuutta ja tilannekuvaa.

Missä tämä tuo arvoa:

• Vaatimustenmukaisuus: savun, höyryn ja ilmanlaadun valvonta
• Turvallisuus: melu- ja lämpötilaseuranta, kaasuvuodot
• Operatiivinen toiminta: käyttöaste- ja tilankäyttöanalytiikka

4. Vahvista hälytykset varmennuksella ja tekoälyavusteisella tapahtumien hallinnalla 

Väärien hälytysten käsittely on edelleen yksi suurimmista haasteista turvallisuudessa. Alan tilastojen mukaan väärien hälytysten osuus on noin 98 %, mikä johtaa sakkoihin, hitaampiin reagointiaikoihin ja kuormittaa poliisin kanssa tehtävää yhteistyötä.

Video- ja äänihälytysten varmistuksesta on tulossa alan kultastandardi²:

• 25 % asiakkaistamme käyttää jo varmennettuja hälytyksiä
• 27 % suunnittelee niiden käyttöönottoa

Alan käytäntö on siirtymässä “havainto ja ilmoitus” -mallista reaaliaikaiseen, varmennettuun tapahtumien hallintaan, yhdistäen reunalaskennan analytiikan, SOC-valvonnan ja tekoälyavusteisen priorisoinnin.

Näin otat hälytysten varmennuksen osaksi strategiaasi vuonna 2026:
Muunna hälytykset kohinasta signaaliksi varmennuksen ja älykkään reagoinnin avulla.

Keskeiset toimenpiteet:

• Tunnista nykyiset väärien hälytysten tasot
• Ota käyttöön video- ja äänihälytysten varmennus paikoissa, joissa hälytyksiä tulee paljon
• Hyödynnä tekoälyvirtuaaliagentteja ja reunalaskennan analytiikkaa suodattamaan hälytykset ennen eskalointia

5. Vahvista luottamusta hätävalmiuteen

Vaikka 88 % organisaatioista on laatinut viralliset hätätilanne- ja pelastussuunnitelmat, luottamus niiden toimivuuteen vaihtelee. Lähes joka viides organisaatio raportoi heikosta tai olemattomasta luottamuksesta hätävalmiuteensa¹.

Tämä luottamusvaje ohjaa investointeja tilauspohjaisiin valmiuspalveluihin, ja jo 43 % organisaatioista hyödyntää paloturvallisuus- ja hätävalmiuskoulutusta². Painopistettä siirretään myös tilannepohjaiseen koulutukseen, kuten paloturvallisuus, aktiivisen hyökkääjän tilanne, ensiapu ja terrorismintorjunta.

Teknologian osalta massahälytysjärjestelmät ovat nyt 22 % organisaatioiden tärkein tulevaisuuden käyttöönoton prioriteetti², yhdessä pilvipohjaisen videon jakamisen kanssa pelastushenkilöstölle nopeamman ja paremmin koordinoidun reagoinnin tukemiseksi.

Näin lisäät luottamusta hätävalmiussuunnitelmiisi vuonna 2026:
Älä tyydy pelkkään suunnitelmaan: harjoittele, testaa ja tue sitä teknologialla.

Parannusten tarkistuslista:

• Hätävalmiussuunnitelman vuosittaiset tarkistukset
• Säännölliset harjoitukset eri skenaarioilla (tuli, aktiivinen hyökkääjä, myrsky)
• Massahälytysjärjestelmät ja turvallinen videon jakaminen pelastushenkilöstölle
   

6. Hyödynnä riskitietoa turvallisuustoimien priorisointiin

Riskitieto on yhä tärkeämpi työkalu älykkäämpien turvallisuuspäätösten tekemisessä. 20 % organisaatioista suunnittelee riskitietopalveluiden integrointia¹, mikä tekee siitä yhden lähitulevaisuuden merkittävimmistä investoinneista.

Pelkkään vaiston tai aiempien kulujen perusteella päätöksenteko ei enää riitä. Riskitieto auttaa turvallisuusjohtajia kohdentamaan huomiota sinne, missä riski on suurin, hyödyntäen toimivia, dataan perustuvia näkemyksiä, kuten:

• Riskien ennuste­raportit, jotka tarjoavat päivittäistä, viikoittaista tai kuukausittaista tilannetietoisuutta
• Rikollisuusindeksiraportit, joissa on aluekohtaiset riskipisteet, interaktiiviset kartat ja tekoälyavusteinen analytiikka

Raportti nostaa esimerkiksi Pinkerton Crime Indexin malliesimerkkinä siitä, kuinka rikosriskipisteitä voidaan soveltaa käytännön päätöksentekoon – aina kohteiden sijaintisuunnittelusta resurssien kohdentamiseen sekä vakuutus-, vastuullisuus- ja sidosryhmien turvallisuuteen.

Näin integroit riskitiedon osaksi turvallisuusstrategiaasi vuonna 2026:
Anna riskidatan ohjata, mihin seuraava turvallisuuteen käytettävä euro kohdistuu.

Käytännön sovellukset:

• Hanki rikos- ja riskipisteet alueittain tai kohteittain
• Vertaa niitä tapahtumahistoriaan, kulutukseen ja liiketoiminnan kriittisyyteen
• Priorisoi investoinnit (teknologia, henkilöstö, koventaminen) datan, ei vaiston, perusteella

7. Sisällytä kestävyys ja etäensisijaiset toiminnot turvallisuusstrategiaan

Kestävyys ei ole enää valinnainen tekijä. 48 % turvallisuusjohtajista pitää kestävyyttä tärkeänä teknologiavalinnoissa, ja 33 % on suoraan mukana kestävyyshankkeissa¹.

Turvallisuusohjelmat vastaavat tähän painottamalla:

• Etävalvontaa ja -ylläpitoa
• Matkojen ja kohdekäyntien vähentämistä
• Energiatehokkaita laitteita ja pilvipalveluja

Securitas Technology mahdollistaa organisaatioille turvallisuusjärjestelmiensä ympäristövaikutusten seurannan ajan kuluessa. Laitetason energiankulutuksen ja CO₂-ekvivalenttien arvioiden avulla osana tarjouksia ja elinkaaren hallintatyökaluja, yritykset voivat tehdä tietoisia päätöksiä, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteita alusta alkaen.

Näin sisällytät kestävyyden turvallisuusstrategiaasi vuonna 2026:
Suunnittele turvallisuusohjelmat tehokkaiksi, etäkäyttöön soveltuviksi ja ympäristövastuullisiksi alusta lähtien.

Hyvät käytännöt:

• Suosi pilvi- ja etäpalveluita paikallisten toimenpiteiden sijaan
• Valitse energiatehokkaita kameroita ja kulunvalvontalaitteita
• Aloita energiankulutuksen ja CO₂-vaikutuksen seuranta laitetasolla

Katsaus tulevaan

Vuonna 2026 menestyvät organisaatiot eivät seuraa jokaista uutta teknologiaa – ne panostavat siihen, mikä toimii, integroivat järjestelmät älykkäästi ja käyttävät dataa päätöksenteon tukena.

Keskittymällä todistettuihin tekoäly-, pilvi- ja hybridialustoihin, varmennettuun reagointiin, riskitietoon ja kestävän kehityksen mukaisiin toimintamalleihin, turvallisuusjohtajat voivat rakentaa modernin, skaalautuvan ja liiketoimintatavoitteiden kanssa yhdenmukaisen turvallisuusstrategian.

Tutustu näiden strategioiden taustadataan ja toimintasuunnitelmiin lukemalla Vuoden 2026 Globaali teknologiaraportti.

Lähteet:

1. Kolmannen osapuolen anonyymi kysely, johon osallistui 575 turvallisuus- ja vahinkojen ehkäisyn ammattilaista, joilla oli päätösvaltaa turvallisuusteknologiassa Australiassa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Toteutettu helmikuussa ja maaliskuussa 2025.
2. Securitas Technologyn sisäinen brändikysely, johon osallistui 4540 asiakasta Australiassa, Belgiassa, Kanadassa, Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Meksikossa, Alankomaissa, Norjassa, Espanjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Turkissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Toteutettu marraskuussa 2024.