Turvallisuuden tulevaisuus: tekoäly, data ja yhteentoimivat ekosysteemit

Turvallisuusteknologia on siirtymässä aikakauteen, jota ohjaavat tekoälyn hyödyntäminen, datan syvempi analytiikka ja järjestelmien välinen yhteentoimivuus. Securitas Technologyn 2026 Global Technology Outlook Report kokoaa yhteen nämä kehityssuunnat ja tarjoaa selkeän näkymän siihen, miten turvallisuuden rooli muuttuu seuraavien vuosien aikana. Louhen CCO Tatu Monto ja Securitas Technologyn New Business yksikön Commercial Manager Juha Pieviläinen kokoavat ajatuksiaan raportin havainnoista sekä avaavat, mitä tämä muutos tarkoittaa käytännössä sekä yritysten turvallisuudelle että koko toimialan tulevaisuudelle.

Tekoäly siirtyy kokeiluista ydintoimintoihin

Raportin mukaan 70 prosenttia organisaatioista hyödyntää jo tekoälyä osana turvallisuusohjelmiaan, ja käyttö laajenee nopeasti generatiivisen tekoälyn sovelluksiin. Näitä ovat muun muassa automatisoitu uhkien tunnistus, poikkeamien havaitseminen, videohaun tehostaminen, automaattinen raportointi ja luonnollisen kielen käyttöliittymät. Tekoälyn rooli on muuttumassa perinteisestä valvonnasta kohti ennakoivaa, jatkuvasti oppivaa järjestelmää, joka ymmärtää, mikä on normaalia ja tunnistaa poikkeamat reaaliaikaisesti.
 
Tekoälyn kehitys on nopeaa ja tuo mukanaan suurta muutosta turvallisuusalalla. Tämä nopea kehitys ja uusien ideoiden käytäntöön tuomisen nopeus mahdollistavat paljon uusia tapoja toimia ja analysoida turvallisuuteen liittyvää tilannedataa ja turvallisuusympäristöjä. Securitas Technologyn Juha Pieviläinen kuitenkin muistuttaa, että on pidettävä pää kylmänä ja toimittava harkiten. Maailmalla turvallisuusalan toimintaympäristöjä säätelevät hyvin erilaiset lait ja asetukset, globaalissa maailmassa tuotteet kuitenkin leviävät ja tulevat nopeasti laajalti tietoisuuteen. 

“Turvallisuus ei ole pelkkää teknologiaa, vaan yhdistelmä teknologiaa, tekoälyä, dataa ja ihmisten älykkyyttä, luovuutta ja näiden yhteistyötä.” Juha Pieviläinen, Securitas Technology

Tekoälyratkaisut muuttavat turvallisuusalaa ja Securitas Technology näkee, että turvallisuus ei ole pelkkää teknologiaa vaan yhdistelmä teknologiaa, tekoälyä, dataa ja ihmisten älykkyyttä, luovuutta ja näiden yhteistyötä. Securitaksen tekoäly visio on tuoda asiakkaille markkinoiden kehittyneimmät ja luotettavimmat turvallisuuspalvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja haasteisiin. “Olemme myös sitoutuneet tekoälyn eettiseen ja vastuulliseen käyttöön, noudattaen toimintaympäristön korkeimpia laatu-, yksityisyys- ja turvallisuusstandardeja,” Juha Pieviläinen kertoo. 
 
Louhen Tatu Monto jatkaa, ”Mitä hienostuneempiin käyttötapauksiin siirrytään, sitä merkityksellisemmäksi nousevat niin lähdedatan laatu kuin sen analysointiin sovellettavat AI-pohjaiset teknologiat. Hyödyt realisoituvat, kun lähdedatasta jalostettuihin havaintoihin voi luottaa. Tämä korostuu erityisesti turvallisuudesta puhuttaessa, jossa ei ole hyväksyttävää, että AI hallusinoi.”

Data tekee turvallisuudesta oppivan järjestelmän

Raportissa nostetaan esille, kuinka turvallisuuden ohjaamisesta on tulossa jatkuvaa oppimista ja datan louhintaa. Modernit turvallisuusoperaatiokeskukset keräävät laajoja datakokonaisuuksia, jotka sisältävät hälytyksiä, kulunvalvontatietoja, kyberuhkia, taloudellista dataa ja operatiivisia tapahtumia. Kun nämä yhdistetään, organisaatiot saavat entistä tarkemman kokonaiskuvan riskeistään ja niiden kehityssuunnasta.
 
”Kokemuksemme on, että esimerkiksi turvallisuusvalvonnassa tämä muutos reaktiivisesta toiminnasta kohti proaktiivista toimintaa, alkaa hyvin käytännönläheisistä asioista. Ensimmäisessä vaiheessa voimme vaikkapa analysoida kulunvalvonnan yli- tai aliluvittamista,” Tatu Monto kuvailee. 

Datan yhdistäminen eri lähteistä luo perustan ennakoiville alustoille, jotka tunnistavat olosuhteet, jotka ovat aiemmin johtaneet turvallisuuspoikkeamiin. Samalla syntyy edellytykset tapahtumien korrelaatiolle ja tulevien riskien ennustamiselle, eli prosessille, joka vie turvallisuuden reaktiivisesta toimintamallista kohti strategista ennakointia.

Louhen Tatu Monto kertoo, että ennakoivaa turvallisuutta on jo se, että data- ja faktapohjaisesti todennetut tarpeettoman laajat kulkuoikeudet voidaan korjata eli karsitaan fyysisen turvallisuuden kannalta ylimääräiset ”hyökkäysvektorit” pois. Vastaavasti aliluvittaminen johtaa helposti siihen, että turvallisuuskontrolleja pyritään kiertämään.
 
Hälytyskeskus tai turvapalvelukeskus, eli meidän kielellämme SOC (Security Operations Center) on yksi parhaista esimerkeistä ympäristöstä, jossa teknologia sekä ihmisten älykkyys ja päättelykyky yhteistyössä keskenään tuottavat korkea-arvoista palvelua asiakkaillemme turvallisuuden parantamisessa, Securitas Technologyn Juha Pieviläinen täydentää. Tekoäly tuo paljon mahdollisuuksia tämän työn tehostamiseen mahdollistaen nopeammat reagointiajat ja ennakoinnin tekoälyjärjestelmän havaitessa turvallisuuspoikkeaman sensoridatavirrassa, joka pelkin ihmissilmin katsottuna hukkuisi massaan ja jäisi havaitsematta. 

Ihmisen ja tekoälyn yhteistyö määrittää uuden toimintamallin

Raportin mukaan tulevaisuudessa ihmisen ja tekoälyn täydentävä suhde tulee korostumaan. Tekoäly ei korvaa turvallisuusammattilaisia, vaan vahvistaa heidän toimintaansa. Modernit edge-analytiikkaa hyödyntävät kamerat tunnistavat poikkeavaa toimintaa jo ennen kuin ihminen ehtii reagoida. Virtuaaliagentit hoitavat hälytysten verifiointia ja muita rutiinitehtäviä, jolloin ihmisen työpanos kohdistuu monimutkaisempiin ja suuremman harkinnan vaativiin tehtäviin.
 
Tämä yhteistyö nopeuttaa reagointia, lisää tarkkuutta ja tekee toiminnasta yhdenmukaisempaa. Raportin mukaan kyseessä on merkittävä muutos siinä, miten organisaatiot käsittelevät turvallisuustilanteita ja miten turvallisuuden ammattilaiset tekevät päätöksiä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

LOUHE-teknologian osalta on panostettu nimenomaisesti selittävyyteen. Usein tilannekuva ajatellaan erilaisina datan visualisointeina ja graafeina, mutta selittävyys merkitsee sitä, että tilannekuvan pohjalta on kyky käytännön tasolla tarttua toimeen. “Haluamme tällä tavalla olla aidosti tukemassa oikea-aikaista päätöksentekoa ja auttamassa turvallisuutta kohdentamaan huomio merkityksellisiin asioihin ja ilmiöihin. Tätä kyvykkyyttä kehitämme jatkuvasti eteenpäin” Tatu Monto kertoo Louhen järjestelmistä.
 
Hyvä esimerkki elävästä turvallisuustilanteesta ovat erilaiset suuret yleisötapahtumat ja niiden turvallisuuden järjestäminen, joista Securitas Events organisaatiolla on pitkä kokemus. Juha Pieviläinen kertoo, että elävissä turvallisuustilanteissa hyödynnetään yhä enemmän teknisiä ratkaisuja, joissa kamerajärjestelmän tekoälyanalytiikka voi esimerkiksi hälyttää tilannekeskukseen ihmismassan kerääntymisistä. Tätä tietoa hyödyntämällä voidaan ohjata alueella liikkuvia järjestyksenvalvojia paikkoihin, joissa tarve on suurin. 

“Louheen ratkaisulle voimme taas analysoida datasta poikkeamia, esimerkiksi rajoitetun kulun tiloihin/varastoihin kulkuja. Jos kriittisten tilojen käytössä tapahtuu poikkeamia, täytyy ne havaita ja niihin tulee puuttua mahdollisimman nopeasti. Louhe mahdollistaa näiden tapausten havaitsemisen datasta, jotka muuten hukkuisivat helposti datan paljouteen,” Pieviläinen kuvailee. 

Yhteentoimiva ekosysteemi korvaa erilliset järjestelmät

Järjestelmien integroituminen ja useamman järjestelmän tuottaman datan yhdistäminen tiedoksi ja jalostaminen tietämykseksi on ainoa oikea tie matkalla turvallisempaa maailmaa, Juha Pieviläinen kokoaa. 
 
Raportissa nostetaankin nimenomaisesti esille tämä kehitys kohti avoimia ja yhteentoimivia turvallisuusratkaisuja. Erilliset ja siiloutuneet järjestelmät eivät enää riitä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin vaatimuksiin, vaan organisaatiot tarvitsevat kokonaisuuksia, joissa eri teknologiat toimivat saumattomasti yhdessä. Pilvipohjaiset alustat mahdollistavat reaaliaikaisen hallinnan, etävalvonnan, automaattisen toiminnanohjauksen ja datan sujuvan jakamisen järjestelmien välillä, mikä parantaa sekä reagointikykyä että operatiivista tehokkuutta.

Eri järjestelmät tuottavat toisiaan täydentävää tietoa ja ilman niiden yhdistämistä joko ihmisen tekemänä tai tekoälyn avustamana, jää tilannekuva vajavaiseksi ja turvallisuuspäätöksiä täytyy tehdä vajavaisin tiedoin. Kysymys on riskien vähentämisestä. Tekoälyjärjestelmä tuovat tähän tehokkuutta nopeuttamalla valtavien datamäärien käsittelyä.“Mikä ennen vei niin sanotusti käsityönä päiviä tai jopa viikkoja, onnistuu tekoälyjärjestelmiä apuna käyttäen sekunneissa tai minuuteissa,” Pieviläinen tiivistää.

Tämä kehitys ei ainoastaan paranna turvallisuutta, vaan myös tehostaa prosesseja, parantaa skaalautuvuutta ja lisää organisaation kykyä reagoida nopeasti. Kun järjestelmät puhuvat keskenään, myös organisaatioiden johdolla on paremmat edellytykset tehdä datavetoisia päätöksiä.

”On ollut kiinnostava seurata asiakashankkeitamme, joissa hyödynnetään eri lähdejärjestelmien dataa yhdessä. Kameravalvonnan metadatan yhdistäminen kulunvalvontadataan luo jo aivan uudenlaisen kyvykkyyden esimerkiksi henkilövirtojen analysointiin,” Tatu Monto kertoo.

Käyttötapauksia on lukuisia, kuten peesaamisen (tailgating) tunnistaminen ja kehäsuojauksen toimivuuden analysointi. Myös erilaiset hälytystapahtumat ja niiden aiheellisuus voidaan validoida, kun hälytysdataa analysoidaan rinnakkain kulunvalvontadatan kanssa. “Kiinnostavia tulevaisuuden näkymiä, joita valittujen asiakkaidemme kanssa edistämme, ovat fyysisen turvallisuuden havaintojen yhdistäminen kyberturvan havainnointiin SOC-ympäristöissä,” Monto tiivistää.

Tulevaisuus rakentuu datan, luottamuksen ja yhteistyön varaan

Tulevaisuuden suhteen on selvää, että turvallisuus siirtyy reaktiivisista käytännöistä kohti ennakoivaa, dataohjautuvaa ja järjestelmien yhteentoimivuuteen perustuvaa tulevaisuutta. Tämä ei ole vain teknologinen kehitysaskel, vaan se muuttaa turvallisuuden roolin koko organisaation näkökulmasta. Turvallisuusdata on nyt strateginen voimavara.
 
Tatu Monto kertoo uskovansa tulevaisuuden osalta, että erilaista sensoridataa fyysisestä toimintaympäristöstä syntyy yhä enemmän. Dataa saadaan rakennuksista ja niiden ulkoalueilta, niin kiinteistä kuin liikkuvista sensoreista. “Uskon että tulemme näkemään muutoksen siinä, miten ja minkälaisilla tavoilla ihminen kytkeytyy tähän sensoridataan ja miten sitä hyödynnetään,” Tatu Monto tiivistää. 

Väliin tulevat modernit AI-pohjaiset teknologiat, joiden käyttöliittymät ovat äärimmäisen käyttäjäkeskeisiä ja tarpeenmukaisesti kustomoitavia. Samalla fyysisen turvallisuuden operatiivinen monitorointi muuttuu. Turvallisuusvalvontatyötä tekevä operaattori hyödyntää omaa AI-avustajaansa ja kykenee reaaliajassa ymmärtämään hyvinkin kompleksisia turvallisuuteen liittyvä ilmiöitä ja toimimaan ennennäkemättömällä tehokkuudella ilmiöiden hallitsemiseksi. “Paremman esimerkin puutteessa, kuten J.A.R.V.I.S ja Tony Stark, Marvelin Iron Man elokuvissa – tämä tuskin on totta lyhyellä aikavälillä, jossa muutos ja sen vaikutus yliarvioidaan, mutta ehkäpä pitkällä aikavälillä, jossa muutoksen vaikutus helposti aliarvioidaan” Tatu Monto kuvailee.
 
Juha Pieviläinen yhtyy Tatun sanoihin: “Tatun lainaus elokuviin on osuva, hyvin käy myös Marvelin Hämähäkkimies elokuvista tuttu lainaus, ´With great power comes great responsibility´, eli suuren voiman mukana tulee suuri vastuu.” Tekoälyn osalta se tarkoitaa ratkaisujen eettistä ja vastuullista kehittämistä sekä käyttöä. 

“Securitas Technologylla olemme turvallisuusalan murroksen kehityksen kärjessä. Tutkimme jatkuvasti uusia tapoja tekoälyn käyttöön turvallisuuden parantamisessa, lisäksi haemme kumppaneiksemme johtavia teknologia tutkimuslaitoksia ja Louheen kaltaisia innovatiivisia vastuullisesti toimivia yrityksiä,” Juha Pieviläinen lopettaa.