Sähkön suojaaminen: Fyysisen turvallisuuden kriittinen rooli energian turvaamisessa

Energia pyörittää jokaista yhteiskunnan osa-aluetta – ja siksi se on myös houkutteleva kohde häiriöille. Energiasektorilla toimiville organisaatioille häiriön kustannukset eivät ole vain rahallisia; mikä tahansa turvallisuusloukkaus voi vakavasti vaikuttaa ihmisiin, yrityksiin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin, jotka ovat riippuvaisia keskeytymättömästä energiatoimituksesta.

Vaikka globaali energian turvaaminen on monimutkainen aihe, johon liittyy lukuisia geopoliittisia ulottuvuuksia, turvallisuusjohtajilla on keskeinen rooli energiatoimitusketjun suojaamisessa. Tämä tapahtuu varmistamalla kriittisen infrastruktuurin suojaus ja energiainfrastruktuurin turvaaminen kerroksellisten fyysisten turvallisuustoimenpiteiden avulla.

Turvallisuusammattilaisille energiateollisuudessa tämä kysymys ei kaipaa juurikaan selitystä. Olette tämän alan asiantuntijoita ja tunnette energiasektorin läpikotaisin.

Mutta niille, jotka eivät ole yhtä perehtyneitä termiin "energiaturvallisuus" ja sen moniin merkityksiin, tarjoamme lyhyen selityksen.

Energiaturvallisuuden määritelmä:

Energiaturvallisuus tarkoittaa energian keskeytymättömän saatavuuden varmistamista kohtuulliseen hintaan. Se merkitsee pääsyä energiaan silloin kun sitä tarvitaan – ilman häiriöitä.

Energiaturvallisuus kattaa useita tekijöitä: energian saatavuuden ja hinnan vakauden, poliittisen epävakauden, kyberturvallisuusriskit, katastrofinkestävyyden – sekä fyysisen energiainfrastruktuurin suojelun, johon tämä artikkeli keskittyy.

Energiaturvallisuus on elintärkeää, sillä se on taloudellisen toiminnan, julkisen turvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden perusta. Vakaa energiantoimitus on edellytys yritysten toiminnalle, yhteisöjen turvallisuudelle ja valtioiden kyvylle suojella etujaan.

Jos sähköverkko kaatuu tai toimitus häiriintyy, vaikutukset heijastuvat läpi yhteiskunnan – tuotanto keskeytyy, palvelut kärsivät ja arki vaikeutuu. Se voi johtaa suuriin taloudellisiin tappioihin ja vaarantaa yleisen turvallisuuden.

Lisäksi kansallinen energiaturvallisuus on yhä enemmän geopoliittisten jännitteiden, luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen uhkaama. Nämä tekijät voivat horjuttaa energian saatavuutta, mikä tekee vahvojen riskienhallintajärjestelmien rakentamisesta välttämättömän.

Luotettavuus ja resilienssi energiaturvallisuuden kulmakivinä

Edellä mainitut syyt huomioon ottaen sekä pitkän aikavälin luotettavuuden että lyhyen aikavälin resilienssin varmistaminen on välttämätöntä sekä energia- että kansallisen turvallisuuden kannalta. Tämä edellyttää hallitusten ja energiasektorin johtajien yhteistyötä jatkuvassa tehtävässä varmistaa vakaa ja turvallinen energiantoimitus.

• Pitkän aikavälin luotettavuus: Vakaan energiansaannin turvaaminen vuosiksi eteenpäin. Tämä vaatii infrastruktuuri-investointeja, energialähteiden monipuolistamista ja toimittajasopimuksia, joilla ehkäistään tulevia puutteita ja hintavaihteluita.
• Lyhyen aikavälin resilienssi: Kyky kestää ja toipua nopeasti odottamattomista häiriöistä, kuten luonnonkatastrofeista, turvallisuusuhista tai teknisistä vioista. Tämä edellyttää varajärjestelmiä, hätätilasuunnitelmia ja joustavia toimintamalleja.

Tämän monimutkaisen aiheen jäsentäminen pilareihin on hyvä tapa ymmärtää energiaturvallisuuden eri ulottuvuudet. Pilarien määrittelyssä voi esiintyä erilaisia näkökulmia, mutta me jaottelemme ne seuraavasti:

• Saatavuus: Energianlähteiden vakaa ja luotettava saanti, jotta energiaa on jatkuvasti käytettävissä kuluttajien ja teollisuuden tarpeisiin.
• Kohtuuhintaisuus: Energian hintojen pitäminen vakaina ja ennustettavina sekä toimittajille että kuluttajille. Tavoitteena on, että hinnat pysyvät kohtuullisina, jotta energia on kaikkien saatavilla.
• Luotettavuus: Energiainfrastruktuurin vahvuuden ja kestävyyden varmistaminen siten, että järjestelmät kykenevät kestämään häiriöitä ja turvaamaan jatkuvan energiantoimituksen myös esimerkiksi luonnonkatastrofien tai teknisten ongelmien aikana.
• Kestävyys: Energian tuotannon ja kulutuksen varmistaminen ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla, esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
• Suojaus: Turvallisuusratkaisujen hyödyntäminen ihmisten ja omaisuuden suojaamiseksi fyysisiltä uhilta, kuten sabotaasilta, ilkivallalta tai terrorismilta. Tämä pilari kattaa myös digitaalisen suojautumisen kyberhyökkäyksiä vastaan.

Energiaketju on jatkuvasti monien erilaisten, sekä ulkoisten että sisäisten, riskien uhkaama. Nämä energiaturvallisuuteen liittyvät huolet, uhat ja riskit edellyttävät ennakoivia toimenpiteitä ja varautumissuunnittelua, jotta niiden vaikutuksia toimintaan voidaan minimoida ja energiaturvallisuus sekä -turva varmistaa.

Tarkastellaanpa joitakin keskeisiä uhkia, joita energia- ja turvallisuusalan ammattilaiset joutuvat suojaamaan organisaatioitaan vastaan päivittäin – alkaen tämän artikkelin keskiössä olevasta aiheesta:

Fyysiset turvallisuusuhat

Energiaan ja luonnonvaroihin kohdistuvat fyysiset uhat sisältävät samoja riskejä kuin muillakin toimialoilla, kuten ilkivaltaa, mutta myös monimutkaisempia uhkia, kuten droonit:

• Ilkivalta: Tahallinen omaisuuden, laitteiden tai datan vahingoittaminen tai turmeleminen, joka voi häiritä toimintaa, johtaa haitallisiin käyttökatkoihin ja aiheuttaa kalliita korjauskustannuksia.
• Varkaudet: Luvaton tunkeutuminen, murtautuminen ja arvokkaiden resurssien tai datan varastaminen, mikä voi vaarantaa herkkiä prosesseja ja tietoja.
• Droonihäirintä: Luvaton drooni-toiminta, jossa drooni ylittää alueen raja-aidan ja tunkeutuu energiainfrastruktuurin kielletyille alueille, aiheuttaen yksityisyys- ja turvallisuusriskejä.
• Sisäpiirisabotaasi: Tapaukset, joissa työntekijät tai muut luotetut henkilöt käyttävät pääsyoikeuksiaan hyväksi vahingoittaakseen tai häiritäkseen toimintaa, usein henkilökohtaisten syiden tai ulkopuolisen vaikuttamisen takia.

Kyberturvallisuusuhat

Digitaaliset uhat ovat yhä yleisempiä ja kehittyneempiä, minkä vuoksi kyberturvallisuus on myös keskeinen huolenaihe energiasektorin kansallisessa turvallisuudessa:

• Sähköverkkohyökkäykset: Hakkerit kohdistavat hyökkäyksiä kriittisiin energiainfrastruktuurin järjestelmiin, kuten sähköverkkoihin, pyrkien häiritsemään palveluja ja aiheuttamaan laajamittaista kaaosta yhteiskunnassa.
• SCADA-järjestelmien kohdentaminen: Kyberrikolliset käyttävät kiristysohjelmia (ransomware) Supervisory Control and Data Acquisition -järjestelmiä vastaan, salaten niiden dataa ja vaatimalla lunnaita sen palauttamiseksi. SCADA-järjestelmiä käytetään sähköverkkojen, voimaloiden ja jakeluverkkojen valvontaan ja ohjaamiseen, ja niiden toiminnan häiriintyminen voi pysäyttää teollisuuden prosesseja ja vaarantaa turvallisuuden.

Ilmasto- ja ympäristöriskit

Ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja paikallisten sääilmiöiden vaikutukset muodostavat jatkuvan riskin energiantoimituksille ja sähköverkkoinfrastruktuurille. Riskit voivat vaihdella alueittain:

Suomessa tyypilliset riskit:

• Myrskyt ja ukkoset: Voivat kaataa puita sähkölinjoille, aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja ja vaurioittaa siirtoverkkoa.
• Runsaat lumisateet ja jäätävät olosuhteet: Lumikuormat ja jään kertyminen voivat vahingoittaa sähkölinjoja ja pylväitä.
• Tulvat: Kevättulvat, rankkasateet ja merenpinnan nousu voivat vahingoittaa energiainfrastruktuuria, erityisesti rannikolla ja jokilaaksoissa.

Muualla maailmassa korostuvat riskit:

• Metsäpalot: Voivat tuhota omaisuutta ja kriittistä infrastruktuuria, aiheuttaa evakuointeja ja pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia.
• Äärisääilmiöt: Hurrikaanit, tornadot ja lumimyrskyt voivat vaurioittaa energiainfrastruktuuria ja häiritä toimitusketjuja.
• Tulvat ja myrskyt: Rankkasateiden tai myrskyvuoksien aiheuttamat tulvat voivat vahingoittaa energiainfrastruktuuria ja johtaa toiminnan viivästyksiin.

Geopoliittiset häiriöt

Johdonmukaisen ja kestävän energiaturvallisuuden ylläpito voi toisinaan riippua hallitustason päätöksistä, kuten:

• Polttoainehuollon epävakaus: Poliittisista jännitteistä tai konflikteista johtuvat häiriöt, jotka vaikuttavat polttoaineen saatavuuteen ja hintaan
• Sääntelyn epävakaus: Äkilliset muutokset lainsäädännössä tai määräyksissä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja energiasektorin sääntelyn noudattamiseen.

Energiainfrastruktuurin arkaluontoinen luonne tuo mukanaan ainutlaatuisia fyysisen turvallisuuden haasteita, joihin turvallisuusasiantuntijoiden on varauduttava. Alla on joitakin tyypillisiä haavoittuvia kohtia Suomessa, joissa riskienhallintastrategiat ovat erityisen tärkeitä:

Syrjäiset sähköasemat

Suomessa monet sähköasemat sijaitsevat harvaan asutuilla alueilla, kaukana kaupunkikeskuksista. Syrjäisyys ja vähäinen henkilöstömäärä lisäävät riskiä luvattomalle tunkeutumiselle ja ilkivallalle. Lisäksi myrskyt voivat kaataa puita sähkölinjoille, aiheuttaen pitkiä käyttökatkoja ja vahingoittaen infrastruktuuria.

Aidan murtaminen tai luvaton pääsy alueelle

Useimmat energiakohteet on suojattu aidalla, mutta esimerkiksi myrskytuhojen tai lumikuormien jälkeen syntyneet vauriot voivat jättää aukkoja, joiden kautta tunkeutuminen on mahdollista. Tämä uhkaa paitsi infrastruktuurin turvallisuutta, myös tunkeutujan henkeä, sillä alueilla voi olla erittäin vaarallista laitteistoa.

Valvomattomat kulkureitit siirtojohdoille tai ohjauskeskuksiin

Suomen laajojen metsäalueiden halki kulkevat siirtojohdot ja niihin liittyvät valvomattomat kulkureitit voivat muodostaa riskikohdan. Jos näitä pisteitä ei valvota videotekniikalla tai kulunvalvonnalla, tunkeutujat voivat häiritä sähkön siirtoa tai valvomojärjestelmiä.

Korkean riskin varastointikohteet: aurinko- ja tuulipuistot sekä akkuvarastot

Viime vuosina aurinko- ja tuulipuistojen sekä akkuvarastojen (esim. BESS ja mikrodatakeskukset) määrä Suomessa on kasvanut. Nämä kohteet sisältävät kriittisiä laitteita ja materiaaleja, jotka vaativat kerroksellisia fyysisen turvallisuuden toimenpiteitä. Ilman riittävää suojausta uhkat, kuten tunkeutuminen, varkaus tai sabotaasi, voivat jäädä huomaamatta.

Energiaturvallisuusjärjestelmät ovat keskeisessä roolissa kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa ja energiasektorin luotettavuuden tukemisessa. Eri toimenpiteet, kuten ehkäisy, havainnointi ja häiriötilanteisiin reagointi, hyödyntävät edistyksellistä turvallisuusteknologiaa, joka auttaa turvallisuustiimejä hallitsemaan riskejä ja fyysisiä uhkia, jotka voisivat helposti häiritä toimintaa ja vahingoittaa organisaation mainetta.

Onkin lohdullista tietää, että energia-alan turvallisuusasiantuntijat ovat erittäin kokeneita hyödyntämään uusimpia turvallisuusratkaisuja, palveluita sekä muita erikoistuneita teknologioita ratkaistakseen fyysiseen energiaturvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita.

Kulunvalvonta – kuka pääsee sisään ja milloin

Kulunvalvontajärjestelmät säätelevät pääsyä energiakohteisiin varmistamalla henkilön yksilölliset tunnisteet esimerkiksi korttien, PIN-koodien tai biometrisen tunnistuksen avulla. Järjestelmä varmistaa, että tiloihin pääsevät vain valtuutetut henkilöt, ja sen asetuksia voidaan mukauttaa niin, että sisäänpääsy on mahdollista vain tietyinä aikoina.

Kameravalvonnalla ja etäkuvavalvonnalla turvaa

Kamera- ja videovalvontajärjestelmät ja etäkuvavalvonta mahdollistavat energiayritysten valvovan laitoksia ja toimintaa ympäri vuorokauden. Ne tarjoavat reaaliaikaisia hälytyksiä epäilyttävistä tapahtumista ja turvallisuuspoikkeamista. Videovalvontapalvelut, tekoäly (AI) ja videoanalytiikka auttavat havaitsemaan uhkia ennakoivasti, parantaen kokonaisvaltaista turvallisuutta.

Droonien havaitseminen – varhainen varoitus ilmatilan loukkauksista

Droonien tunnistusjärjestelmät auttavat havaitsemaan luvattomat droonit, jotka tunkeutuvat energiakohteiden ilmatilaan. Tämä varhainen varoitusjärjestelmä on ratkaiseva mahdollisten uhkien estämiseksi ja tarvittavien todisteiden keräämiseksi raportointia varten.

Tutustu ratkaisuihin ja palveluihimme          

Ei ole yllättävää, että kriittisen energiainfrastruktuurin turvallisuuden, sekä sähköverkon pitkäaikaisen luotettavuuden, varmistaminen edellyttää tiukkaa sääntelyä. Siksi sääntelyn noudattaminen on keskeinen prioriteetti kaikille energia-alan organisaatioille, joiden on varmistettava, että sekä fyysisen turvallisuuden että kyberturvallisuuden prosessit täyttävät alan johtavien sääntelyviranomaisten asettamat standardit.

Nämä tahot näyttelevät tärkeää roolia sellaisten politiikkojen ja standardien kehittämisessä, jotka parantavat energiainfrastruktuurin turvallisuutta. Vaikka sääntely vaihtelee alueittain, alla on lueteltu joitakin keskeisimpiä toimijoita, jotka on hyvä tuntea:

• International Energy Authority (IEA): IEA työskentelee varmistaakseen, että energia on luotettavaa, kohtuuhintaista ja puhdasta. Se keskittyy energiaturvallisuuteen infrastruktuurin suojelemiseksi häiriöiltä ja tukee epäsuorasti fyysistä turvallisuutta edistämällä varautumista ja resilienssiä uhkia vastaan.
• International Organization for Standardization (ISO): ISO laatii kansainvälisiä standardeja eri toimialoille, myös energia-alalle. Standardit takaavat laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden. Esimerkiksi ISO 27001 keskittyy tietoturvan hallintaan, sisältäen myös fyysisen turvallisuuden toimenpiteitä datakeskuksissa ja kriittisessä infrastruktuurissa.
• North American Electric Reliability Corporation (NERC): NERC asettaa standardeja energia- ja sähköyhtiöille Yhdysvalloissa, Kanadassa ja osissa Meksikoa. Sen Critical Infrastructure Protection (NERC CIP) -standardit suojaavat kyberuhkilta ja fyysisiltä hyökkäyksiltä, sisältäen tarkat ohjeet fyysisistä turvallisuusjärjestelmistä.
• Federal Energy Regulatory Commission (FERC): FERC valvoo sähkön, maakaasun ja öljyn osavaltioiden välistä siirtoa Yhdysvalloissa varmistaen sähköverkon luotettavuuden ja turvallisuuden. Se asettaa standardeja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi fyysisiltä ja digitaalisilta uhilta.
• Department of Energy (DOE): DOE hallinnoi Yhdysvaltojen energiapolitiikkaa ja -infrastruktuuria, määrittäen standardeja ja ohjeita laitosten suojaamiseksi. Se myös tekee tutkimusta ja tarjoaa resursseja fyysisten uhkien torjumisen parantamiseksi.
• Network and Information Systems Directive 2 (NIS2): NIS2 vahvistaa kyberturvallisuutta ja fyysistä turvallisuutta Euroopassa. Se keskittyy suojelemaan kriittistä infrastruktuuria, kuten energiantuotanto- ja jakelulaitoksia, sekä kyber- että fyysisiltä uhilta. Standardoimalla riskienhallintakäytäntöjä NIS2 auttaa organisaatioita parantamaan fyysistä turvallisuutta ja täyttämään EU:n sääntelyvaatimukset.

Suomessa energiasektorin turvallisuutta ja varautumista ohjaavat useat lait ja säädökset. Keskeisiä ovat esimerkiksi sähkömarkkinalaki, joka säätelee sähköverkkotoiminnan luotettavuutta ja valvontaa, sekä kyberturvallisuuslaki, jolla toimeenpannaan EU:n NIS2-direktiivi ja joka velvoittaa energia-alan toimijat hallitsemaan riskejä ja raportoimaan häiriöistä. Lisäksi kivihiilen energiakäytön kielto vuoteen 2029 mennessä ja erilaiset säädökset, kuten laki energian alkuperätakuista, muovaavat energiantuotannon rakennetta ja toimitusvarmuutta. Näiden rinnalla EU-tason sääntely, kuten NIS2- ja CER-direktiivit, luovat yhtenäiset puitteet kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi.*

*Tieto perustuu Suomen energia-alan lainsäädäntöön ja viranomaisohjeistuksiin, kuten sähkömarkkinalakiin, kyberturvallisuuslakiin (NIS2) ja Fingridin sekä Energiaviraston julkaisuihin.

Syvällisen sääntelyymmärryksen ja kattavien turvallisuuskyvykkyyksien ansiosta, autamme asiakkaitamme paitsi täyttämään resilienssivaatimukset ja vakuutusehdot, myös pysymään askeleen edellä kehittyviä sääntelyvelvoitteita.

Sääntelyn noudattamisen merkitys kestävän kehityksen tavoitteille

Sääntelyn noudattaminen ei ole pelkkää muodollisuutta. Esimerkiksi NERC CIP -fyysisen turvallisuuden standardien mukainen toiminta voi tukea organisaation ESG-raportointia (Environmental, Social, and Governance) ja kestävän kehityksen tavoitteita. Miten? Varmistamalla, että kriittinen infrastruktuuri on suojattu korkealaatuisilla ja luotettavilla turvallisuusjärjestelmillä.

Tämä tukee erityisesti ESG:n sosiaalista ulottuvuutta suojelemalla yhteisöjä ja varmistamalla energian toimitusvarmuuden. Lisäksi vahvat turvallisuuskäytännöt tukevat kestävän kehityksen tavoitteita edistämällä resilienssiä ja vähentämällä häiriöiden riskiä, jotka itsessään voivat aiheuttaa ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia.

Energiainfrastruktuurin jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä fyysisiä uhkia vastaan rakennettu resilienssi on keskeisessä roolissa. Securitas Technology on sitoutunut tukemaan integroituja suojastrategioita, jotka vastaavat energia-alan toimijoiden ja verkkoyhtiöiden ainutlaatuisiin haasteisiin.

Ymmärrämme, että jokaisella organisaatiolla on omat fyysisen turvallisuuden tarpeensa. Siksi energiaturvallisuusratkaisumme räätälöidään vastaamaan energiasektorin monimutkaisia vaatimuksia. Turvallisuusteknologiamme ja -palvelumme on suunniteltu joustaviksi ja mukautuviksi, tarjoten kokonaisvaltaista suojaa, joka on linjassa alan standardien ja sääntelyvaatimusten kanssa.

Globaali osaamisemme täydentyy paikallisella läsnäololla, mikä varmistaa, että voimme toimittaa tehokkaita turvallisuusratkaisuja juuri siellä, missä niitä tarvitaan. Yli 40 maassa toimivana pystymme tarjoamaan asiantuntemusta ja resursseja alueellisten turvallisuushaasteiden ratkaisemiseksi – säilyttäen samalla yhdenmukaisen palvelutason maailmanlaajuisesti.

Yhteistyössä Securitas Technologyn kanssa energia-alan organisaatiot voivat vähentää riskejä, suojata omaisuuttaan ja edistää kestävää tulevaisuutta.

Olitpa sitten energiaturvallisuuden asiantuntija tai vasta-alkaja, toivomme tämän artikkelin auttaneen sinua oppimaan jotain uutta fyysisen turvallisuuden ratkaisevasta roolista maailman energiainfrastruktuurin suojelussa.

Aloitimme perusteista, mitä energiaturvallisuus tarkoittaa ja muutamista esimerkeistä, ennen kuin siirryimme syvemmälle käsittelemään energiaturvallisuuden keskeisiä uhkia sekä erilaisia teknologioita ja fyysisiä turvallisuusratkaisuja, jotka voivat vahvistaa energiasektorin resilienssiä.

Jos tästä artikkelista jää mieleen yksi asia, se on tämä: energiaturvallisuus rakentuu monista pilareista – mutta kattavien fyysisten turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen on niistä ehdottoman keskeinen. Turvallisuusjohtajille, jotka toimivat energiainfrastruktuurin suojelun eturintamassa, tämä on energiaturvallisuuden osa-alue, josta voi ottaa täyden vastuun. Kun fyysiset toimet yhdistetään laajempaan strategiaan, johon sisältyvät kyberresilienssi ja tiukat sääntelyvaatimukset, syntyy ratkaiseva rooli sähkön turvaamisessa – turvallisesti ja kestävästi.

Tutustu, miten ratkaisumme vahvistavat energiaturvallisuutta